Death Note, Death Note on maassa

Ihme täällä ei ole topiccia tälle parhaimmalle anime/manga-sarjalle mitä on tehty. Sarjan idean on keksinnyt Tsugumi Ohba ja piirtäjä on Takeshi Obata. Sarja on tehty valmiiksi ja sitä pystyy lukemaan kokonaan englanniksi ja ensimmäisen numeron Suomeksi (seuraava ilmestyy heinäkuussa) Laitan tähän Wikipedian artikkelin ja muutamia Death Noten sääntöjä (niitä on yhteensä yli 200 mutta mangassa paljastetaan tärkeimmät)

17-vuotias huippuoppilas Yagami Light löytää sattumalta maasta mustakantisen vihon. Vihon kannessa on pahaenteinen teksti ”Death Note”. Light saa selville, että ihminen jonka nimi kirjoitetaan vihkoon, kuolee vääjäämättä sydänkohtaukseen tai tarkemmin määriteltyyn syyhyn. Kirjoittajan on siis tiedettävä uhrin nimi sekä kasvot. Light päättää ottaa vihon käyttöönsä luodakseen uuden, paremman maailman, jossa rikollisia ei enää ole, ja hallita sitä jumalan lailla.

Death Note on kuitenkin alun perin kuolemanjumalan eli shinigamin omaisuutta ja nyt shinigami Ryuk ilmestyy Lightin elämään seuraamaan mitä Light vihkolla tekee. Ryuk oli pudottanut Death Noten tahallaan ihmisten maailmaan, koska oli ikävystynyt, ja hän pysyy puolueettomana tarkkailijana, joka vain haluaa seurata mitä tapahtuu. Mutta rikollisten kuolemantapaukset eivät jää maailmalla huomaamatta. Light saa nimen Kira, joka tulee englannin sanasta "killer", tappaessaan rikollisia armotta. Juttua alkaa selvittää poliisiryhmä apunaan omalaatuinen ja salaperäinen etsivä, jota kutsutaan nimellä L. Light ottaa vastustajansa haasteena ja nauttii täysin rinnoin huijatessaan poliiseja. Mutta L on älykkäämpi kuin Light kuvittelee, joten he ovat tasaväkisiä koettaessaan paljastaa toisensa. Myöhemmin mukaan kuvioihin tulee myös "toinen Kira", Amane Misa, jolla myös on oma Death Notensa ja tavoitteensa.

Sääntöjä
Vain ihminen, jonka nimi kirjoitetaan tähän vihkoon, kuolee.
Kirjoittajan tulee tuntea nimen lisäksi myös kasvot, jotta samannimiset eivät kuolisi.
Jos kuolinsyy on kirjoitettu 40 sekunnin kuluessa nimen kirjoittamisesta, se tapahtuu.
Jos kuolinsyytä ei mainita, kohde kuolee sydänkohtaukseen.
Kuolinsyyn kirjoittamisen jälkeen yksityiskohtien kirjoittamiseen on aikaa 6 minuuttia ja 40 sekuntia.
Shinigami joka on pudottannut Death Noten ihmismaailmaan joutuu seurata tätä ihmistä joka löysi Death Noten niin kauan että tämä ihminen kuolee tai luovuttaa Death Noten jollekulle muulle ihmisille jolloin Shinigamin pitää poistaa kaikki muistot Death Notesta tämän vanhasta omistajasta
Ihminen jolla on Death Note voi tehdä sopimuksen Shinigamin kanssa Shinigamin silmistä jolla näkee ihmisten nimet ja loppuiän mutta tällöin ihminen menettää puolet hänen omasta elämästään


Ihminen, joka on käyttänyt Death Notea ei kuoltuaan voi mennä taivaaseen eikä helvettiin. ihmiset, jotka ovat koskettaneet Death Notea, näkevät Ryukin. (Huom vain ne jotka ovat koskettanneet Ryukin omaa Death Notea voivat nähdä hänet. Jos joku koskee toisen Shinigamin Death Notea hän näkee tämän Shinigammin.

Joo, Death Note. Varmaan näiden parin vuoden ylihypetetyin sarja. En mene kieltämään, etteikö Death Note olisi ihan viihdyttävä ja minulle ainakin sellainen "kevyttä ajateltavaa"-sarja, mutta ei se ainakaan meikälle ole se vuosisadan upein ja loistokkain ja hehkein tuotos. Itse olen animen sekä jonkin verran mangaa katsastanut, ihan vain kiinnostuksesta, että mikä sarja nyt on näin suosittu, tunnettu ja hypetetty, ja miksi.

Mitäs tästä nyt voisi jaaritella? Varoitan jo tässä vaiheessa spoilereista, kun en ainakaan minä osaa sanoa kunnolla mitään tästä sarjasta, ilman että kuitenkin spoilaan jotain tärkeitä juttuja juonesta :D. Teitä on nyt sitten varoitettu.

Ömöm, minusta tv-sarjan loppu oli paljon viihdyttävämpi, kuin mangan, joka oli liian köckö. Light kuoli juuri oikealla tavalla, mahdollisimman säälittävästi ja minusta se oli koko sarjan huipennus ja se 'juonen' sanoma. Älä puutu radikaalisti toisten asioihin, jotka ei sinulle kuulu. Älä leiki jumalaa. Jos Lightin kuolema olisi toteutettu edes pikkaisen ylhäisemmin, niin olisin ollut koko sarjaan todella pettynyt, alusta asti ainakin itse olin tähtäämässä siihen, että huonosti käy tälle koulupojalle. Itse koen aika lailla sarjan sanomaksi, että jos joku ihminen jossain kuvittelee olevansa niin paljon fiksumpi kuin muut ihmiset ja tietävänsä asiat paremmin, niin kannattaa unohtaa koko juttu ja mennä vaikka päiväunille. Koska kukaan ei sellainen ole. Tällainen oli mielestäni Light, itsetunnoton koulupoika, joka ei vaan voinut myöntää itselleen, että hän oli ihan samanlainen ja tavallinen ihminen, kuin kuka tahansa muukin, vaikka huippuoppilas olikin. Minusta tämä sarjaa kuljettava juoni, eli se kuolemanvihkonen ja muu oli vain kiedottu tuon ytimen ympärille, tuoden myös tämän ikuisuuskysymyksen mukaan, onko ihminen oikeutettu päättämään muiden elämästä.
Death Note oli ehkä muotoiltu monia muita sarjoja filosofisemmin, älynystyröitä vaivaamammin tai silleen, mutta itse koen koko juonen näin yksinkertaisena ja epä-ajatusmaisena [öö, en tiedä tarkalleen, mitä tuon sanan pitäisi tarkoittaa :D].

Minulla ei taida olla muuta sanottavaa koko sarjasta. En ollut kenenkään puolella erityisemmin, mutta Lightille nauroin :D. Ok sarja, mutta en tule varmaankaan koskaan sen enempää kaipaamaan uudelleen katsomista.

Deathnoten alkuosia olen lueskellut englanniksi, joten jätin suomenkielisen ostamatta, toivoisin että jälkimmäisissä ei sitten olisi mitään omituisia käännösvirheitä, mitä yleensä tuppaa tulemaan kustantajalla kuin kustantajalla, jälkimmäisiä osia voisin ostella sitten suomenkielellä..

Light on totta vie ärsyttävä, samoin myös Misa; omasta mielestäni kylläkin ja yhdyn Avrillien kirjoitukseen. Tarina on varsin opettavainen ja sujuva, tosin välillä väsyin ainakin englanninkielisen pokkarin lukemiseen pitkien puheenvuorojen takia.

Ehkä oon rakastunut.
Kattonu melkein koko sarjan läpi tässä parissa päivässä, ja pahasti koukuttunut. Ihana.
Ensimmäisen osan mangaakin ostanut, ja tavoitteena kerätä koko sarja.
Joo, lemppari tällä hetkellä.

Light on just ihana. ^w^

Ihanan "Spykopaattinen sarja" todella koukuttava ja hyvä juoni. Eka osa on siis luettu ja varmaan juonellisesti parhaita mangoja. Mutta en tule varmaan seuraavia osia lukevan. ;(

Todella hyvä sarja, sanon minä. Juoni on mieleiseni. Lisäksi Takeshi Obatan taide sopii tähän sarjaan kuin nenä päähän. Olen koukkuuntunut täysin. Nykyään ei oikein muusta tule puhuttuakaan kuin Death Notesta.
Olen katsonut 12 jaksoa ja lukenut tuon ensimmäisen osan mangasta. Kyllä koko sarja tulee kerättyä, vaikken kauheasti tuosta suomennetusta pidäkkään. No, tulee halvemmaksi.
Lempihahmoni on selvästi L. Hän nyt on vain niin hauska ja hellyyttävä, jos näin nyt voi sanoa.
Ja inhokikseni pääsi Light, tai niin kuin itse sanon, Raito. Hänen luonteensa vain ärsyttää. "Minä olen uuden maailman mallioppilas." "Katsoppas Ryuk, tuommoisia nuo ihmiset ovat." Ilmeisesti hän pitää itseään jumalana, kun noin puhuu...

En pahemmin lue mangaa, mutta tämä sarjahan kuullostaa oikein mukavalta.. Pitänee yrittää etsiä käsiin ensimmäinen osa jostain. Ei kenelläkään sattuis olemaan vinkkiä mistä kannattais etsiä Helsingin seudulta ?

Mistä tahansa kaupasta jossa myydään mangaa.

Olen katsonut tästä animesta peräti sen kaksi ensimmäistä jaksoa ja viimeisen jakson, sekä joitakin satunnaisia klippejä, lähinnä sellaisia joissa esiintyy L. Sarjan alku on ihan mielenkiintoinen, kun Light vasta löytää pienen mustan kirjasen ja alkaa suunnitella maailman herruutta, mutta sitten meno alkaa pikkuhiljaa käydä tylsäksi, kun kuvioihin tulee niitä kaiken maailman järjestöukkoja, vai mitä ikinä ovatkaan, jotka hihhuloivat liian pimeissä huoneissaan.

Sitä paitsi Light on ärsyttävä, niin kuin täällä on todettu :D. Tämän seiyuu (Mamoru Miyano) on kyllä hyvä, koska sama tyyppi on antanut äänensä myös Soul Eaterin Death the Kidille. Muutenkin Miyanon ääni on semmoinen kivan rauhallinen... Oli alusta alkaen selvää, että Lightille tulee käymään lopulta huonosti, kun shinigamin kanssa sopimuksia veistelee ja yliherraa leikkii. Enpäs tuntenut juuri yhtään sääliä tätä kohtaan lopussa, koska oli mitä ilmeisemmin itse tappanut jo niin monta henkilöä.

L on kiistatta koko sarjan paras hahmo, harmi kun Light meni tappamaan tämänkin. Sympaattinen tyyppi, jolla on asenne kohdallaan, kun kaikista leivonnaisista tykkää. Siitä tytöstä (Misa?) en tiedä oikein mitään. Nähnyt vain sellaisen klipin, kun se kiukuttelee leivonnaista syövälle L:lle. Ryukin ensinäkeminen oli järkytys. Ei siksi, että se on suuri ja mahtava ja pelätty shinigami, vaan siksi koska se näytti aluksi lähinnä joltain epäselvältä risukasalta, haha. Sitä paitsi omaakin kurkkua koskee se Ryukin köhinäpuhe. Ok tyyppi kyllä muuten.

Ehkä vielä joskus jaksan katsoa tämän animen kokonaisena ja silloin voin kertoa paremman mielipiteenikin sarjasta. Mangaa olen nänhyt sen verran, että joskus kaupassa selailin uteliaisuudesta yhtä pokkaria. Tekstiä siinä ainakin oli ihan liikaa, niin kuin Xepherkin totesi.

Minulla oli Death Notesta aivan erilainen käsitys vielä silloin joskus kun en ollut sarjaa katsonut jaksoakaan. Olin aivan siinä uskossa, että L oli se pahis ja Raito(kirjoitan sen noin, koska se on hauskempaa) se hyvis. Vaikka en ollut katsonut sarjaa niin silti jotenkin pidin L:stä, hän näytti niin kierolta. Sitten kun minulle joku valaisi sarjan juonesta, olin kerrassaan järkyttynyt kuullessani että roolit olivatkin juuri toisinpäin. Kaverini kuvaili minulle sarjaa niin, että siinä saatiin jopa tavallinen sipsien syönti näyttämään dramaattiselta, näyttipä hän minulle oikein sen klipinkin enkkudubista ”I take a potato chip... and EAT IT!”. Päätin sitten ottaa sarjasta selvää hiukan enemmän ja jo hyvissä ajoin spoilaannuin asioista(L:n kuolema, yms.), ja päätin lopulta ruveta katsomaan itse animea.

Tykästyin heti alkujaksoissa sarjan tyyliin ja ideaan, ja mitä pidemmälle se eteni sen enemmän pidin siitä. Aina tiettyyn pisteeseen asti, eli siihen kunnes Near ja Mello tulivat kehiin. Heitä inhosin, niin turhia, tylsiä ja rumia hahmoja molemmat.
L:n kuollessa lopetin sarjan katsomisen, koska tosiaan en voi sietää Nearia ja Melloa. Inhosin molempia jo pitkään ennen kuin edes aloitin katsomaan sarjaa ja olin jo päättänyt lopettaa ennen kuin he pääsisivät ruutuun.
Pidin kohtauksesta, jossa L kuoli. Se oli jotenkin hienosti toteutettu. Muistan vieläkin kuinka kaveri kuvaili L:n kuolemaa minulle ennen kuin sarjaa katsoin. Hänen sanojensa mukaan ”L tippui tuolilta ja kuoli.” Nauroin tuota seikkaa pitkään, koska se kuulosti ihan liian säälittävältä. Kaverini ei sitten viitsinyt mainita mitään sydänkohtauksesta, haha. No kuitenkin, olin ihan äärettömän tyytyväinen siitä että Raito sai tapettua L:n. Mikäpä sen parempaa kuin pahis voittamassa hyviksen? Ja muutenkin koko se jakso, jossa L kuolee, oli rautaa.
Vasta melkein vuotta myöhemmin hankin Death Note -animen kokonaisuudessaan ja päätin sen kunniaksi katsoa myös ne jaksot joihin en aiemmin ollut suostunut koskemaan. Near ja Mello olivat juuri niin ällöttävän ärsyttäviä kuin olin aina ajatellutkin, en voinut sietää kumpaakaan koko aikana. Jäi oikein paha maku suuhun kun Kira hävisi näille... Near oli aivan liian surkea kopio L:stä, se oli naurettavaa. Mikami oli aina ollut minulle kysymysmerkki, mutta sain vihdoin selville hänenkin osansa tarinaan. Hauska hahmo, vaikka aika turha kuitenkin loppujen lopuksi. Matt oli myös semmoinen ketä en tajunnut ollenkaan. Hänhän on fanien suosiossa, vaikka hän ei käytännössä tee yhtään mitään itse sarjassa.. Tulee vain paikalle ja kuolee.. Wow? Mistä hänen suosionsa oikein kumpuaa??
Kiran kiinnijääminen oli väistämätöntä mutta silti se ärsytti minua suunnattomasti. Lähinnä juuri siksi, että se oli noiden kahden idiootin ansiota, että hän jäi kiikkiin. Kyllä se L oli ainoa, joka olisi saanut Kiran napata.
Kiran kiinnijäämisen kohtaus oli kyllä jotenkin lumoava ja mahtava, erityisesti Kiran kuuluisa nauru. Aikamoinen mindf**k että Matsuda oli se joka ampui Kiran. Eipä olisi oikein hänestä uskonut, muutoin niin hyväntahtoinen hahmo. Raitoa kävi hiukan sääliksi kun tämä siinä koitti vielä paeta, olisin toivonut häneltä hiukan arvokkaampaa asennetta.
Loppujen lopuksi minua jäi vaivaamaan Misan kohtalo kaiken tämän jälkeen.
Olen myös katsonut Death Note Re-writet, mutta niistä ei minulla sen enempää ole sanottavaa kun eiväthän ne itse sarjasta juuri eroa mitenkään..

Pienen ajan kuluttua siitä kun olin animen lopettanut ensimmäisellä kerralla, aloitin mangan lukemisen. Pidin siitä, mutta anime oli minusta parempi. Mangankin lukemisen lopetin siihen osaan missä L kuoli. Enkä ole vielä tähänkään päivään mennessä jatkanut lukemista, mutta ehkä sekin joskus tapahtuu.

Hahmot
Sarjassa oli ihmeen paljon hahmoja, joista kaikkiin ei jaksanut millään keskittyä. Erityisesti kaikki kun ajattelee niitä ”kaiken maailman järjestöukkoja, vai mitä ikinä ovatkaan, jotka hihhuloivat liian pimeissä huoneissaan.”©Azu
Noita hahmoja oli kyllä ihan liikaa, eikä olisi voinut vähempää kiinnostaa niiden hihhuloinnit. Olisi voinut jättää ne ihan kokonaan pois. Mutta niin, nyt sitten eteenpäin hahmoissa...
◘ En pitänyt Raitosta juuri ollenkaan ennen kuin aloin katsomaan sarjaa, sillä hän oli juuri niin hyviksen näköinen kuin olla ja voi. Todellisuus oli kuitenkin toista, ja kun se kävi minulle selväksi niin... Raito/Kira on paras. Aivan ehdottomasti. Nerokas ja hieno nuorimies, jota ei voi kuin ihailla. Hänen tapansa käyttää Death Notea oli ihan perusteltu ja oikeutettukin, joten voisin sanoa, että annoin tukeni Kiralle tämän tehtävässä. Jos poliisit eivät olisi sekaantuneet asiaan, olisi Kira saattanut loppujen lopuksi saadakin aikaan paremman yhteiskunnan, kuka sitä tietää.
◘L oli lempparini ennen sarjaan tutustumista, koska luulin häntä psykoottiseksi tappajaksi. Kun paljastui, että hän olikin hyvis niin kiinnostus lopahti. L on varsin ärsyttävä tyyppi, hänen päättelykykynsä kävi hermoille ja se jatkuva herkkujen mässäys sai voimaan pahoin. Yök. Ääninäyttelystä en voi valittaa, olihan siitä vastuussa suuri ja mahtava Kappei Yamaguchi! Ja no, ei L loppujen lopuksi mikään kamala hahmo ole, suureksi osaksi vain aika rasittava.
◘ Misa on yksi inhotuimmista hahmoista sarjan fanien keskuudessa. Itse en kuulu tuohon joukkoon, sillä minusta Misa on ihastuttava neito ja ottaisin oikein mielelläni hänen kaltaisensa tytön itsellenikin.
◘ Ryuk on huvittava hahmo, muttei kuitenkaan kuulu suosikkeihin.
◘ Rem on vähän mitäänsanomaton hahmo, josta en koskaan muodostanut kunnon mielipidettä.
◘ Near, Mello ja Matt olivat kaikki yököttäviä ja turhia hahmoja, joista ketään en voi sietää. Noista kärjessä on ehdottomasti Mello, hyi s**tana, siinä on varmaan yksi rumimmista animehahmoista ikinä!
◘ Soichiro oli hyvä tyyppi ja kävi häntä aika tavalla sääliksi kun miesparka ei tiennyt poikansa olevan juuri se ketä hän etsi.
◘ Matsuda on sympaattinen ja mukava hahmo, hänestä pidin ja oli todella hienoa kuinka hän sai sen kohtauksensa sitten lopussa.
◘ Mikami on hassu äijä, ja sekopäisen persoonallisuutensa ansiosta en voinut olla hiukan pitämättä hänestä. Erityisesti se sakujo -höpinä voitti minut puolelleen.
◘ Watari oli myös yksi niin hemmetin sympaattinen hahmo ja hänen kuolemansa oli koko sarjan tuskallisinta katsottavaa! Pappaparka.

Niin ja aivan, tämä sarjahan on erityisen tunnettu siitä kuinka se vilisee boyxboy viitteitä, joista suurin osa pyörii Raiton ja L:n ympärillä. Itsekin voisin tunnustaa kannustavani tätä paria, idea noiden kahden traagisesta romanssista on kerrassaan säkenöivä! Mikäpä sen parempaa kuin viha/rakkaussuhde.


Animen katsottuani täysin loppuun päädyin siihen tulokseen, että kyllä minunkin täytyy katsoa ne live-action versiot. Suureksi yllätyksekseni näyttelijävalinnat olivat ihan mukiinmenevät, eikä niitä tarvinnut hirvitellä muuta kuin Misan kohdalla, tosin sekin hiusten värin takia lähinnä. Parhaiten roolissaan onnistui kuitenkin Kenichi Matsuyama(L), häntä oli melkoinen ilo katsella työssään. Loistavasti tehty. Pidin elokuvista enemmän kuin olin alunperin kuvitellut, joten oli oikein positiivinen yllätys. En tosin siitä viimeisestä osasta pitänyt yhtään niin paljon kuin ensimmäisestä, taso laski näissäkin huomattavasti.

Moneen otteeseen on kuultu juttua, että Death Notesta oltaisiin tekemässä Hollywood-versio. Itse olisin hyvin kiinnostunut näkemään miten se toteutettaisiin ja toivonkin, että se oikeasti ilmestyisi jo pikkuhiljaa. Monesti on ollut myös spekulaatiota siitä kuka esittäisi mitäkin osaa. Itse en ole törmännyt yhteenkään joka sopisi L:n rooliin noita spekulaatioita katsellessani, mutta muita minun silmääni miellyttäviä kyllä on tullut vastaan. Watarin rooliin sopisi aivan loistavasti Ian Mckellen ja Misan Kaley Cuoco tai Ashley Tisdale. Ja Raiton rooliin.. en voi sille mitään mutta häntä esittämään ihan oikeasti sopisi yllättävän hyvin Zac Efron. Olen ihan tosissani tästä, vaikka niin moni inhoaakin ajatusta hänestä Raitona. Minusta se olisi aivan mahtavan hilpeä näky ja siitä tippuisi koko elokuvalle heti pari tähteä, haha! Olisi todella mielenkiintoista nähdä pystyisikö Efron tuollaiseen näyttelijätyöhön.

Koska vanhan ketjun nosto lol. :3

Kattelin Death Noten loppuun ehkä pari viikkoa sitten, kun about vuosi sitten tuli katsottua kaksi ekaa jaksoa enkä koskaan sitä muistanu jatkaa. Ensimmäiset kymmenen jaksoa on jotain niin wow. Sarja vaikutti ihan mahtavalta, erilainen ja hieno. Kaiken kaikkiaan shinigamien ja muiden kanssa pelleilyt vaikutti jotenkin niin mystisenhienolta. D: Ja hahmot oli jotenkin mukaansatempaavia.

Raito ja L nyt pääasiassa herätti tunteita. Raito vaikuttaa päällepäin niin kunnolliselta, täydelliseltä ja elämäänsä tyytyväiseltä, mutta lopussa piileekin niitä sosiopaattisia piirteitä, mikä on aika hämmentävää. :D L on muuten vaan ihan tajuton ninja, jonka tunnemaailmasta on ihan tajuttoman hankala ottaa selvää, kun animessa ainakaan koko hahmosta ei saada tietää ulkonäön lisäksi juurikaan mitään. Ja jotenkin noiden kahden hahmon välinen suhde oli ihan tajuttoman mielenkiintoinen, kun molemmat tahtovat tietää toistensa henkilöllisyydet ja oikeat aikeet. Jännää.

Kymmenen jakson jälkeen sarja alkoi mennä turhan hifistelyksi, kun kaikki poliiseilu ja muu härpäke sotketaan mukaan. D: Tykkäsin tosta alkuvaiheen pienestä mysteeriydestä ja sellaisesta... Mutta sarja loppui kyllä oikein hyvin, siitä en valita, vaikka harmittaakin ihan hieman. D: