Steven VS Steve, Kaksi miltei samannimistä

[Azurill]

Castle: *Kävelee jo huomattavasti ryhdikkäämmin kuin äskettäin, solmion tyrehdyttäessä verenvuodon. Pysähtyy hetkeksi kaivamaan smokin taskuaan, saadakseen uuden, puhtaan solmion tilalle, mutta tyrmistyykin huomatessaan, ettei yhtään vaihtokrakaa ole jäljellä*... "No voihan...! Jos vain olisi ottanut osakesalkkuni mukaan... *miettii hetken ja pudistaa päätänsä, jatkaakseen taas matkaa. Pysähtyy kuitenkin kuin seinään, kuullessaan Stevenin kaukaisuudesta raikuvan, iloisen tervehdyksen. Kääntyy taaksensa saapuneen Stevenin puoleen, saaden intomielisen miehen miltei syliinsä. Pökkäisee Stevenin äkkiä kauemmas, mulkaisten tätä happamasti, mutta vaihtaakin ilmeensä pikaisesti leveään virnistykseen, muistaessaan partaveitsen terävän juonensa*. No mutta Steven, tämäpä iloinen yllätys! Mitä sinä näillä kulmilla? Ettekö kulkeneetkaan käsikynkässä Lancen kanssa suoraan liigapaikalle, ja mihin se suurenmoinen kannatusjoukkosikin katosi? No, oli miten oli, me voisimme kai kulkea liigaan yhtä matkaa, jotta alkutasoitus on ainakin taattu *irvistää Stevenille niin pikkutyttömäisen (?) viattomasti kuin mahdollista, miettien kuitenkin samalla niljakasta suunnitelmaansa*. Sinä varmaan tiedätkin, mitä kautta pääsemme kaikkein nopeinten liigapaikalle? Ei silti, niin tiedän minäkin *potkaisee vaivihkaa kadun reunassa jököttävän, pienen suuntakyltin kumoon, jonka mukaan liiga on aivan eri suunnassa kuin siellä, minne Castle on juuri menossa. Hymyilee Stevenille vielä muikeammin kuin aiemmin, ja kävelee sitten kädet selän takana vähän matkaa eteenpäin, pikkukahvilan ikkunan ohitse. Kääntyy kannoillaan, aikeissaan sanoa hieman taaempana kävelevälle Stevenille jotain, mutta pelästyykin perinpohjaisesti Stevenin takana astelevaa Lancea. Tuntee sydämenjysähdyksen kurkussaan asti, tuijottaessaan Lancen jäätävän murhaavaa katsetta. Vilkaisee pelokkaana Steveniä, sitten Lancea ja sitten taas Steveniä, kunnes hoksaa vieressä olevan kahvilan oven*. M-muistinkin juuri, että olen kollegoilleni kolme tryffelileivonnaista auki. Hankinkin ne saman tien *avaa pikaisesti oven ja ryntää kahvilan takaseinän luokse, vilkuillen mahdollista varauloskäyntiä, löytämättä kuitenkaan sellaista. Katsahtaa pikaisesti taakseen, huomaten ikkunapöydän asiakkaan, jonka irokeesintupsu pilkottaa tutunoloisesti nurinpäin käännetyn sanomalehden takaa. Astelee hitaasti pöydän luokse, unohtaen täysin äskettäisen pelkonsa. Vilkuilee hieman epäillen häiritsevän tuttua henkilöä, painaen lopulta kädellään sanomalehden yläreunaa hieman alemmas. Epälevä ilme muuttuu lempeäksi hymyksi, kun tämä huomaa, kuka piilottelija oikein on*. Kiesu! En... en uskonut, että tapaisin sinua enää... tai siis, että tapaisin sinut täällä. Mutta nyt kun kerran kohdattiin, saanko istuutua seuraksi *istuu Kiesua vastapäätä olevalle tuolille, tuijottaen tätä hetken aikaa herkeämättä. Katsahtaa sitten Kiesun kättä ja ottaa tästä hellästi kiinni, antaen pehmeän käsisuudelman*. Olen niin... olen niin pahoillani kaikista harmeista, mitä olen sinulle aiheuttanut *katsoo vaivautuneena lattiaan, unohtaen täysin ulkopuolella väijyvän uhan. Nostaa sitten katseensa lattiasta, katsoakseen Kiesua uudelleen silmiin*. Siitä suudelmasta... halusin vain, että tiedät, mitä mieltä todellisuudessa olen sinusta. Olen jo pitkään tuntenut jotain ennen kokematonta seurassasi... *tarraa Kiesua molemmista käsistä kiinni, hivuttautuen samalla pöytää pitkin aivan Kiesun kasvojen eteen, aikeissaan suudella tätä, mutta havahtuukin ulkoa kuuluvaan metalliseen rämähdykseen*".

(Liigapaikan viereisessä kaupungissa, asuntovaunulla)

Prima/Lorelei: *Juo vielä viimeisen kupposellisen valmistamaansa yrttiteetä, ennen kuin nousee sängyn reunalta ylös, porukan saapuessa viimein liigapaikan viereiselle parkkipaikalle*... "No niin, pojat, tästä se alkaa! Eiköhän ruveta heti valmistelemaan tapahtumaa, ettei jää ihan viime tippaan taas, kuten edellisinä vuosina *nikkaa silmäänsä pojille ja astelee ovesta ulos. Venyttelee makeasti ja vilkaisee sitten kännykkäänsä, josko siihen olisi tullut viesti Lancelta*. Ei niin mitään. Pitääkö sekin vääntää rautalangasta, että jos kännykästä sattumoisin loppuu akku, silloin etsitään mahdollisimman lähellä oleva puhelinkoppi! Ellei hän sitten jo suorita tehtäväänsä... Kohta alkaa hämärtyä ja sehän on kaikkein otollisinta aikaa kostolle... Vaan ihmettelenpä, mihin se Stevenkin on jäänyt kuppaamaan. Ettei vaan viettäisi taas aikaansa Torchicin taikka pikkulikan kanssa *puristaa kännykkäänsä raivosta kihisten, mutta hillitsee itsensä nopeasti, ettei kukaan vain huomaa hänen erikoista tunnereaktiotansa*".

[Torchic]

*huoh* Voisi sitä jotain kirjoittaa, kun eivät muut sitä tee. Otan muuten itsekkäästi jonkun ropetettavaksi, en jaksa kirjoittaa näitä angstangstyksinpuheluja :D


Torkku: *lössähtää huoneensa sohvalle ja alkaa katsella telkkaria*

------------------------
(Priman ja muiden lähellä)

Wallace: *äkkää Priman* "PRIMA! Pitkästä aikaa!" *juoksee Priman luokse* "Mitä kuuluu? Hienoa nähdä sinua, siitä on liian pitkä aika.." *pälpättää* "Hei, sinun on pakko nähdä tämän vuoden areena, siitä tulee tosi upea!"



(ahhahaha, sienihattu on mun :D)

[kiesu]

Terve vaan kaikki kanssaropettajat.

Kuten useat ovat varmaan jo tulleet huomanneeksi, SvsS on ollut jo jonkin aikaa nälkäkuoleman partaalla kun uusia viestejä ei olla syötetty. Minä ja Azu ollaan viimein tultu siihen tulokseen, että kummallakaan ei ole enää tarpeeksi ideaa ja motivaatiota ropen ylläpitämiseksi, joten päätettiin molemmat jättää tehtävämme teidän huomaanne.

• Steven Stone ja Steve Castle ovat siis vapaita otettavaksi uuden ropettajan huomaan.

Vaikka kaksi pääropettajaa nyt vetäytyykin tehtävistän, niin kunnioittakaa silti tämän topickin etusivulle kirjattuja sääntöjä. Ja muistakaa, ettei kumpikaan hahmoista voi voittaa toistaan lopullisesti. Taistelu jatkuu niin pitkään kun äänestys on auki!

Ja jotta päästään myös minun (ja mahdollisesti myös Azun) ropettamista sivuhahmoista, ottakaa heidätkin huomaanne jotteivät raasut jää aivan suolapatsastelemaan, tai vähintäänkin heivatkaa heidät jotenkin järkevästi pois tieltä.
Minun hahmoni, joka ironisesti on Kiesuksi nimetty, tukehtui ikävä kyllä syömäänsä voisarveen eikä häntä enää voida pelastaa. Kiesun muisto elää ikuisesti sydämissämme! Jatkakaamme ilman hänen urhoollista panostaan.

Kiitos ihanasta ropetuokiosta kaikille ja jatkakaa uusin ideoin! o/

Ja hei, jos hyvin käy niin mehän voidaan vielä Azun kanssa innostua uudestaankin ropettamaan!


Azu (17.5.2008): Päätettiin nyt kuitenkin sulkea tämä kokonaan, koska kovinkaan moni ei varmaan ole kiinnostunut Stonen ja/tai Castlen ropetuksesta. Lukotettuihin tätä ei kuitenkaan raaski siirtää.

[Red Gyarados]

Minä voisin tähän ropeen osalistua... Hahmoksi otan Ässän (Frehleyn siis...)!

Ace:Hyvä Steven! Voitat tuon Castlen riekaleen kyllä! *Karjuu hirvittävästi* Ei v**** joku s******n kärpänen tulee mun tielle! *Ottaa kitaransa ja hakkaa kärpästä sillä* Buahahahhaahhaaa! Mätäne siinä! *Katsoo eteenpäin ja huomaa vihaisen Castle-Fanijoukon* No voi v**** pitikö mennä syömään, se kolmas Burgeri! *Juoksee pakoon* Hahaaa! Muistin! *Kaivaa kitaransa esiin ja hakka Castle-fanit sillä*