Onko kenelläkään täällä lävistyksiä tai tatuointeja tai molempii? Mitä mieltä yleensäki ootte noista kahdesta? :3

Miulla ei ole kumpiikaan muutakun reiät korvissa~ haluaisin joskus kyllä lävistyksen tohon korvanrustoon mutta en muuta.

Eipä ole mitään, mutta en ole niitä vastaankaan (toisin kuin vanhempani, eivät kumpikaan voi sietää (liiallisia) lävistyksiä tai tatuointeja). Lävistyksiä en välttämättä ottaisi, ehkä korviin, vaan ei nekään loppujen lopuksi oikein nappaa. Tatuoinnin puolestaan voisin ottaa, mutta jonkin ihan pienoisen, joka jäisi mukavasti vaatteiden alle, ettei kukaan närkästyisi. Sen pitäisi tosin olla joku henkilökohtainen juttu. Jonkinlaista viivakoodia olen kyllä ajatellut, johon numeroiksi jokin mojova päivämäärä (esimerkiksi vuosipäivä tai mahdollisesti hääpäivä, lapsen/lasten syntymäpäivä tms).

Hmm, taitaa jäädä haaveeksi.

On, molempia.

- Oikea korva: kolme reikää korvalehdessä, joista yksi venytetty n. 5 milliseksi. Hymiö-tatuointi rustossa (musta).
- Vasen korva: kaksi reikää korvalehdessä, industrial rustossa (tankomainen koru, joka lävistää korvan kahdesta paikasta)
- Suu: smiley eli ylähuulen ja ikenien välisessä jänteessä roikkuva rengas. Näkyy lähinnä vain puhuessa ja hymyillessä.
- Vasen ranne: pieni Pikku Myy-tatuointi (musta).

Tatuoinnit ovat ihan uusimmat lisäykset. Smiley on ehdoton suosikkini tällä saralla, sen koristamaa hymyä ovat kaikki ihastelleet valtoimenaan :-).
Tällä hetkellä voisin ottaa yhden tatuoinnin lisää, nimittäin jalkaani. Muuten tunnen olevani suhteellisen täynnä näitä. Lävistyksiä en oikein näe ottavani lisää, voisin jopa luopua parista korvaani koristavasta reiästä - olen jotenkin kasvanut jo niiden yli. Lisäksi toivoisin, että minä ja tuleva mieheni tatuoisimme kihlasormukset sormiimme perinteisten tylsien helyjen sijaan. Siitä tosin en minä yksin päätä :-D.

Kummatkin ovat siis ainakin jossain määrin minusta ihan jees. Visuaalisesti ei miellytä suuret tatuoinnit miehillä tai naamalävistykset tai 20 millin venytykset, mutta eipä asia muuten minua hetkauta, paitsi että sisuskuntani irvistää niille samalla tavalla kuin mille tahansa visuaalisesti omasta mielestäni rumalle. En ole koskaan jaksanut kuunnella tosissani niitä "NO ENTÄS SITTEN VANHANA, MITÄS SITTEN SANOT??", koska jos vanhana suurin murheeni on pari tatuointia ja lävistyksestä jäävät miniarvet, niin olen ilmeisen onnellisessa asemassa.

Eipä ole kumpiakaan, eikä varmaan koskaan tulekaan.
Tunnen usein itseni vanhaksi päivitellessäni viisitoistakesäisten lävistettyjä naamatauluja, vaikka kukin tehköön lärvilleen mitä lystää.
Toisille lävistykset ja tatuoinnit kuuluvat kuin nenä päähän, toisten kohdalla taas ihmettelen, eivätkö he itse tajua miten tyhmiltä näyttävät.

Omaan kehoon en pysty lävistyksiä edes kuvittelemaan. Tatuoinnin sensijaan voisin jopa ottaa, ja olen sellaista joskus harkinnutkin. Kuvan täytisi vaan olla sellainen että sillä olisi itselle jotain merkitystä, eikä se alkaisi kaduttaa tulevaisuudessa.
Sen pitäisi myös olla musta. Sijoittaisin sen varmaan tohon valtavaan habaan!
En kuitenkaan usko ettää koskaan tulen sellaista hankkimaan... vaikka eihän sitä tiedä...

Eräällä sukulaisella on tatuoitu tulevan hautapaikkansa koordinaatit, ja toisella eräs isomummoni elämänviisaus. Ne ovat ihan hauskoja.

Onpahan lävistyksiä, ihan korvikset vaan (vaikken olekaan pitänyt niitä vähään aikaan).

Vanhempani eivät voi sietää tatuointeja (eikä sen suurempia lävistyksiä), joten niitä ei kyllä taida koskaan tulla, enkä oikein itekään haluaisi...

Kielessä on lävistys. : ) Huulessa oli myös joskus, mutta se meni umpeen, kun koru tippu rippileirillä. : < Enkä sitten uskaltanu sitä ite ruveta availemaan ja kyllähän se mulla ehti ihan hyvän aikaa olla. Tota kielilävistystä olin halunnut pitkään, mutten vaan uskaltanut ottaa. :D Mutta sitten extemporee menin ja otin! Ei kaduta. Vielä haluaisin ainakin bridgen, eli siis tuohon silmien väliin. Mutta saas nähdä tuleeko otettua.

Tatuoinneista sen verran, että joku pieni ois aika söpö. : ) Isoista en useimmiten tykkää ja tuskin uskallan tommosta pienempääkään ottaa.

Lävistyksiä ei ole muuta kuin korvissa reiät. Haluaisin ehkä muutama reikää lisää korviin, mutta muualle en lävistystä ottaisi. Ei sillä, että olisi jotain niitä vastaan, jotenkin vaan kammottaisi ottaa itselle...

Tatuoinnit voi olla niin hienoja kuin rumiakin. Ihan viimeaikoina on tullut mieleen, että olisi kiva joskus vähän vanhempana ottaa joku pieni ja kiva tekstitatuointi. :'D

Ei ole kumpiakaan, eikä myöskään ole tulossa. Jonkun pienen tatuoinnin voisin ehkä periaatteessa jossain vaiheessa ja jossain tilanteessa korkeintaan ottaa.

Ei oo, eikä tuu.

Otatin reiät korviin 6-vuotiaana silloisen parhaan kaverini innoittamana ja pidinkin korviksia aina yläasteelle saakka, kunnes kyllästyin. Nykyään reiät on jo ummessa. En myöskään aio ottaa tulevaisuudessa lävistyksiä mihinkään ruhon osaan. Ei vain yksinkertaisesti kiinnosta koristella naamaa saatika kroppaa kaiken maailman napeilla ja renkuloilla. Olenpas tylsä. Lävistykset muilla ovat ihan ok, eipä niihin tule kiinnitettyä hirveästi huomiota, paitsi jos koko naamataulu on täynnä niitä.

Tatuoinnit eivät niin ikään kiinnosta. Ovathan ne toki hyvin tehtyinä hienoja ja sopivat joillekin, mutta mielipiteeni niiden määrän suhteen on sama kuin lävistyksissäkin - kohtuus kaikessa. Itse en voisi koskaan edes harkita ottavani tatuointia. Ja vielä kun on todella matala kipukynnys, niin tatuoinnin ottaminen ei tule kuuloonkaan. Joten se siitä :D

Eipä löydy kumpaakaan edelleenkään eikä meitillä mitää moisia vastaan olekaan.
Tatuoinnit on kaiken lisäks ihan hienojakin ja niin myös jotkut lävistyksetkin vaikken ite moista olisi valmis ottamaan, tatuointi sen sijaan..

Naks

Paljon mahdollista, että otan tuon ehkä vielä käteen mikäli vallan innostun. :)

Ei ole kumpiakaan vaikka moni on sanonut että minulle esim. sopisi kulmaläväri tai vastaavaa. En kuitenkaan ole moisista innostunut sen enempää..

Tatuointeja käsivarsiin sen sijaan olen suunnitellut jo kaksivuotta ja sen toteutumisen esteenä on enää oma pihiyteni ja se että todellakin saisin nostettua puhelimen ja soitettua studioon.

Omistan vain yhdet korvan reiät, vaikka olisi ihan kiva ottaa jompaan kumpaan korvaan toinen lävistys. Korvikset sain joskus 5-6-vuotiaana, nyt on taas ollut joku puolen vuoden tauko että korvissa ei ole ollut taas mitään. Ja ei, ihmeellistä vaikka onkin, reikäni eivät ole menneet umpeen vaikka olen ollut pitämättä korvakoruja näin pitkiä aikavälejä. Monet tuntuvat aina ihmettelevät tätä. Muita lävistyksiä en ole ajatellut, koska mielestäni muun sorttiset lävärit eivät oikein sovi meikäläiselle (:

Tatuointeja en omista enkä ehkä tule omistamaankaan. Ehkä joku pieni tatska voisi olla ihan jees, tai en mie tiiä uskaltaisinko ottaa ^^;

En koskaan pystyisi ottamaan minkäänlaista ylimääräistä reikää kroppaani, kammoan kaikkea mikä aiheuttaa minkäänlaista kipua siinä määrin että koskaan en tule todennäköisesti edes korvakorua hankkimaan, saatikka sitten tatuointia tai muutakaan sellaista.

Henkilökohtaisesti minul ei ole mitään sitä vastaan että ihmiset ottavat lävistyksiä tai tatuointeja, mutta kun se menee yli niin sitten ne ei enää ole edes hienon näköisiä. (Esim. tämä yksi BB-tyttö, joka näyttää enemmän neulatyynyltä kuin ihmiseltä.)
Lävistykset yms. ei vaikuta luonteeseen, joten ottakoon ken tahtoo.

En haluaisi ottaa mitään läväreitä mihinkään päin ruhoani. Minulla ei ole mitään itsensä tuunaamista vastaan, mutta sitten kun se menee yli – esimerkiksi sellaisilla henkilöillä, jotka näyttävät siltä, että heitä olisi ammuttu haulikolla naamaan – en voi kuin ihmetellä, mikä saa ihmiseen tekemään niin. Olen yleensä aika vapaamielinen, mutta en ymmärrä tässä tapauksessa, kenen mielestä itsensä totaalinen vuoraaminen kaiken maailman killuttimilla olisi hyvännäköistä. Jos pystyy ottamaan läväreitä kohtuudella, ne yleensä näyttävät ihan hienoilta. En tosin voisi kuvitella itselläni sellaista.

Tatuointejakaan minulla ei ole, eikä minulla ole tällä hetkellä kiinnostusta sellaisen hankkimiseen. Jos joskus sattuisin muuttamaan mieltäni, haluaisin, että niitä olisi kaksi (ellei se olisi jossain keskellä); jos esimerkiksi hankkisin kämmeneeni tai muualle käteeni tatuoinnin, minun olisi saatava myös toiselle puolelle joku toinen tatska.

Löytyy molempia. Tosin muutaman lävistyksen olen antanut mennä umpeen. Seuraavaksi listataan mitä minulla on ja on ollut.

Nyt löytyvät lävistykset
- Kieli, otettu kauan sitten silloisen tyttöystävän pyynnöstä. En ensin pitänyt ideasta mutta kiinnyin lävistykseen. Tällä hetkellä siinä on pääkallokoru.
- Vasemmassa korvalehdessä kolme hopea rengasta.
- Oikeassa korvalehdessä kaksi reikää, mutta en ole pitänyt koruja niissä pitkiin aikoihin.
- Oikeassa korvassa helix
- Labret, keskellä alahuulessa. En ole ikuisuuksiin pitänyt korua, mutta se on yhä auki.

Entiset lävistykset
- Nenä, oikeapuoli
- Septum
- Smiley
- Tongue web

Silleen. Ja tatuointeja löytyy kaksi toistaiseksi.


Yleinen mielipiteeni on että kaikille ei sovi mutta niille kenelle sopii ovat tatuoinnit ihan hienoja. Pitäisi varmaan mainita etten ole nähnyt yhtäkään naispuolista henkilöä vielä kenelle olisi tatuointi sopinut. Vaihtakaa mielipiteeni, näytelkää kuvia näteistä leideistä tatuoinnin kera.

Joo ei, en harrasta moisia. Tunnustan itsekin kuuluvani siihen kukkahattutäti-kerhoon, joka ei pysty ymmärtämään, miksi tärvellä kroppansa tuollaiseksi... Pienet tatuoinnit vielä menettelevät, mutta erityisesti lävistykset ovat jotain sellaista, mitä allekirjoittanut ei saata käsittää. Ja huomatkaa muuten, että mielestäni korvanlehdessä oleva reikä on ihan normi juttu kenellä tahansa, enkä siis sitä oikeastaan edes laske lävistysten joukkoon, sillä se on niin tavallinen, pieni ja huomaamaton. Ja toinen ihan suht siedettävä on joku kielikoru. En kuitenkaan ymmärrä niitä, jotka otattavat koko naamataulunsa täyteen messinkiä, sillä mielestäni se vaan on omaan silmääni epämiellyttävän näköistä, ei muuta. Enkä voisi kuvitellakaan itselleni minkäänlaista lävistystä, sillä ne eivät sopisi tyyliini. En varmaan edes kestäisi sitä kipua... Tai pikemminkin pelkkää ajatustakaan siitä.

Tatuoinnit on ihan ok, kunhan nekin ovat hillittyjä eivätkä valahda liiallisuuden puolelle. Joidenkin rock-tähtien jok'ikisessä ruumiinosassa olevat tatuoinnit menevät yli käsityskyvyn, ja vielä kun ne ovat sangen usein vain jotain omituisia shakkilautakuvioita tai pallokuosia, jollaisessa ei ole kerrassaan minkäänlaista funktiota. En myöskään ymmärrä sitä, kun monilla rokkareilla on päässäkin tatuointeja. Joku kiva juttu olkavarressa menee, mutta tosiaan, kohtuus kaikessa - tatuoinnit päässä ja huulissa ja silmäluomissa ja luomissa eivät mielestäni ole kovinkaan nättejä. Ja sama juttu kuin lävistyksissäkin, en koskaan tule itse ottamaan tatuointia. Vaikea edes kuvitella, että millaisen tatuoinnin ja minne kohtaan kehoa sen voisin ottaa. Ja olen aivan satavarma, että tulen kyllästymään mahdolliseen tatuointiin alle kahdessa päivässä, oli kuva mikä hyvänsä. Jotenkin vaan niin pelottava ajatus, että se kulkisi mukanani koko loppuelämän...

Mutta kukin tehkööt keholleen mitä huvittaa eikä siinä mitään. Tämä oli vain oma pieni näkemykseni asiasta ja toivottavasti en loukannut sanomisillani ketään.

Jos kohta umpeutuneita reikiä korvissa ei lasketa, niin ei. Enkä aio hankkiakkaan lävistyksiä tai tatuointeja. Haluan pitää ihoni ihan... no, en nyt sanoisi "puhtaana", mutta... muokattomana.

Ja omasta mielipiteestä muiden tatuointeihin ja lävistyksiin sen verran, että minulle on ihan sama mitä muut ihmiset kehollaan tekevät, kunhan tekevät sen hillitysti. Tätä ei varmaan tarvitse selittää -- joka Guinessin ennätyskirjasta löytyy aina se tyyppi, joka on lävistyttänyt ihoaan eniten...

Minulla on vain peruskorvikset, enkä muualle lävistyksiä ottaisikaan kuin korviin. En muutenkaan lukeudu kasvonalueen lävistysten suurimpiin ystäviin, enkä varsinkaan ymmärrä sitä miksi koko naama täytyy ottaa täyteen rautaa. Tai miksi ihmeessä pitää ottaa kasvoihin lävistys, jos se ei varsinkaan sovi kyseisen henkilön kasvojen muotoon.

Tatuointejakaan minulla ei ole. Pienet tatuoinnit ovat ihan ok, mutta niistä suurista tatuoinneista en välitä. Enkä sellaisilta joilla on lähes koko iho mitä erikoisimpien kuvien peitossa. Niistä extemporee otetuista tatuoinneista, joita tullaan vielä myöhemmin katumaan, en myöskään pidä. Jos joskus sattuisi tatuoinnin ottamaan, sen täytyisi olla helposti piiloon saatava sekä sellainen jolla on minulle jotakin tärkeää merkitystä.

Minultakin löytyy vain korvikset korvista, ja toivoisin kyllä pari lisäkorvista molempiin korviin, mutta meh.

Tatuoinnit on kyllä aika jänniä, ainakin itse haluaisin ottaa sellaisen hieman isompana, mutten kovin isoa tatuointia kuitenkaan.