Lugia! ♥3♥ rakastan! Se on nii upee ja mahtava ja jotenki miehekäs~ olisi ihan sikamakeeta päästä ratsastamaan Lugialla! Articuno on kanssa ihana, mutta noi kaksi muuta ei oo miun mieleen enää. En tajuu ollenkaan että miksi juuri Ash oli se valittu, tosi tyhmää semmonen. Mutta ihan sama koska Lugia on mahtava! >8D

Ehkä lempi pokemonelokuvani tähän mennessä, tämäkin löytyy VHS kasettina.
Leffan traileri oli ihan yli eeppinen, kun taustalla soi Requiem rave, vielakin nousee iho kananlihalle!
Elokuvasalissa aiheutti suurta hämmennystä Ashin ja Mistyn kanssa hengaileva koluttaja. Tyypillä oli sama ääni kuin Brockilla, joten kaikki piti sitä Brockina, ja leffan jälkeen kuuli paljon "vähän Brock oli oudon näköinen"- kommentteja :D
Mainitaanko Traceyn nimeä koko elokuvan aikana?...
Ashin Snorlax ja Lapras herättivät myös kummastusta.

Tässäkin elokuvassa esiin nousee musiikki, etenkin Lugian teema, joka on ihan liian kaunis.
Lugian ilmestyminen sieltä vesipatsaasta on myöskin ihokarvoitusta nostattava kohta.
Legulinnut olivat mahtavia, ja yllätys yllätys myös Rakettiryhmä oli oikein viihdyttävä.
Slowkingin "Olisipa housut" kommentti repeilytti silloin joskus... ei kylläkään enää :)

Voi herranjestas minua taas..luin että "Ehkä lempi pornoelokuvani tähän mennessä, tämäkin löytyy VHS kasettina." :,D

Mutta nyt itse asiaan.
Traceyn nimi mainitaan ihan leffan alussa.
Ja kakkosleffan soundtrack [niin jenkki-kuin alkuperäinenkin] on kyllä hieno. Lugian teema molemmissa versiossa on omanlaisensa, mutta <3
Ja FANITAN LUGIAN ÄÄNTÄ [siis suomeksi] se on vaan niin täydellinen <3__<3

Huomautan myös, että leffan japaninkielisessä versiossa, Ashia ei mitenkään alleviivata ennustuksen henkilöksi, toisin sanoen, hänen kohtalonsa ei ole olla Valittu, hän vain sattui paikalle kriittisenä hetkenä [Japanilaisessa versiossa puhutaan vain "Epätavallisesta kouluttajasta" ei nimenomaan Ashista]

Tämä on juu ihan mukava leffa ^__^

Meikä taitaa olla tyyliin ainut, joka ei tykkää tästä leffasta melkeinpä lainkaan :-D. Juoni on ihan hirmu tylsä, puhumattakaan amerikasoinnista tapahtuvasta sankari-haloosta. Ei tosin japski tavismaisempi versio ihan hirveästi parempi ole. Lisäksi oon nähnyt tän aivan liian monta kertaa, koska tämä on ainut pokéleffa, jonka omistin muksuna VHS:nä.

Musiikit on kyllä sellaista kultaa että ♥. Minut varmaan pian ammutaan haulikolla, mutta olen aina tykännyt enemmän jenkkien musiikeista tässä sekä ensimmäisessä elokuvassa. Paljon ihanampia ja jotenkin tunteikkaampia. Ja tietty niissä on se nostalgia-arvokin suuri, tui tui.

Leffan suomiäänet on muuten mahdit. Ehdottomasti jenkkiääniä paremmat :-D. Rakettiryhmä on tosin aivan paras tässäkin. Olenko ainut, joista RR oli, leffojen mittapuulla, näissä parissa ensimmäisessä leffassa hauskempia kuin uudemmissa?

No juu, ei tämä leffa todellakaan kuulu ihan suosikkeihini, mutta hyvä se on silti. =) Tämä taisi olla muuten ainut Pokémon-elokuva, jota en mennyt teattereihin katsomaan, johtuen siitä että olimme ehtineet jo äipän kanssa mennä katsomaan toista piirrosleffaa teattereihin, eikä suostunut viemään heti uudestaan minua elokuviin. (ottaen myös huomioon että vanhempani eivät voi sietää pokémonia xD)

Lapsena tuli kyllä paljonkin mietittyä, että miten ihmeessä juuri Ash voi muka olla se valittu, kiitos näiden jenkkiversioiden. Itse en kyllä kuullut Tracyn nimeä kertaakaan leffan aikana, missä se mainittiin? Mukaan oli ympätty myös muitakin tosi ärsyttäviä asioita, esim. Misty (ja myös vähän Melodykin) raivostutti totaalisesti. Pikkuisena tämä kyllä ehkä iski enemmän, mutta vanhemmiten on alkanut kyllästyttää, toisin kuin 1. elokuva, joka on yksi ehdottomista lemppareistani.

Musiikki on kyllä aivan mahtavaa, samoin pokémonit (Lugia <3)! En ole japanilaista soundtrackia koskaan kuunnellut, joten toistaiseksi en voi sanoa siitä mitään. Lugian laulu on IHANA (siskoni pitää tätä muuten lempi pokémon-leffanaan ihan vain tuon laulun takia), samoin tuo Donna Summerin Power of One, jota lapsenakin rakastin. Ja alkulaulukin on tosi catchy. ^^ Suomidubbikin on hyvä, vaikkakin tuo Moilasen Ash kuulosti pikkasen ärsyttävältä joissain kohtauksissa.

Ei siis ole suosikkejani, mutta katsoohan tätä toisinaan, saahan tästä ihan kivoja nostalgiaväreitä.

Meikätyttö tykkää tästä leffasta aika paljonkin, johtuen luultavasti noista Pokeshippy-vihjauksista, joita elokuvassa muutamia on ^___^ Joo, okei.. tuo jenkkien "valittu"-juttu meni kyllä vähän yli joten pidän enemmän japanilaisessa versiossa käytettävästä "superior one"-termistä.
En kyllä osaa sanoa kummat ovat paremmat, jenkkiversion vai japaniversion musiikit. Itse kyllä tykkään jenkkien Lugian laulusta enemmän. Se on oikeasti paljon mahtipontisempi ja tunteekkaampi kuin alkuperäinen. Muuten kyllä tällä saralla molemmat ovat täysin samalla viivalla.

Yhden voimalla on ehdottomasti lempparini kaikista Pokémon-leffoista ja sitä se on ollut heti ensinäkemästä aina tähän päivään saakka. Leffateatterissa kävin tämän katsomassa, kuten aiemman (Mewtwon vastaisku) ja seuraavan (Unownin loitsu). Harmi, ettei noiden leffojen jälkeen Pokémonia enää pahemmin elokuvateattereissa näkynyt...

Omistan Yhden voimalla soundtrackin, jossa on tosi hyviä biisejä. Suosikkini olivat nimenomaan leffaan kytköksissä olevat kappaleet (Lugian melodia, Pikachu's Rescue Adventuren musiikit jne). Osasin ulkoa Dance of the Bellossom -melodian aina kaikkien Pokémonien ääntelyjä myöten - hitto soikoon, osaisin varmaan vieläkin!

Aikamoista kliseetähän tää leffa on, mutta hei: mikä Pokémon-leffa EI olisi? Ash sattuu olemaan "valittu" ja sitä rataa, onpas yllättävää. Mutta joku elokuvassa silti viehättää. Ehkäpä se koko Suomessa unohdettu Orange Islands-fiilari siinä oli Traceyneen kaikkineen, joka kiehtoi. Lugia (ja Slowking) nyt myös olivat kiinnostuksen kohteena, kun olivat siinä vaiheessa varsin tuntemattomia Pokémoneja. Articuno, Zapdos ja Moltres (lintuja, eli rakastamaani Flying-tyyppiä!) liitelivät taivaalla kaikessa loistossaan, ah ihanuutta. Lawrence III oli pahiksena jotenkin erilainen kuin yleensä (tai aikaisemman leffan Mewtwo): semmonen mysteerinen mies, joka elehti kohtuullisen lempeästi ja rauhallisesti, ja halusi napata legendaariset linnut vain kokoelmansa takia. Hmm.

Tulipas innostus katsoa/nähdä kaikki Pokémon-leffat kertaalleen uudestaan! Kun vain saisi kaikki DVD:lle niin olisi aika loistava juttu. Harmi vain, että osa leffoista (Manaphy, Lucario) hypättiin yli Suomessa - noistakin kahdesta kun Lucario and the Mystery of Mew on toinen suursuosikeistani.

Tämän elokuvan olen nähnyt suomeksi ja japaniksi. Pidän ihan selvästi enemmän suomiversiosta, vaikka siinä käytetäänkin sitä ideaa, että Ash on se tarussa mainittu valittu. Se on typerää, mutta siitä huolimatta pidän tästä elokuvasta suomeksi sen hienon ääninäyttelyn ansiosta. Lawrence III:n ja Lugian äänet ovat ne erityisen hienot roolisuoritukset suomiversiossa, ja japanilaisessa nuo suorastaan kalpenevat vertailussa. Eivät ne siinä toki huonoja ole myöskään, eivät vain yhtä loistavia.

Elokuva alkoi selvällä pahiksen ja tämän suunnitelmien esittelyllä, ja se oli hyvin mielenkiintoista. Sitten seuraavaksi sainkin kokea suuren pettymyksen kun sankarit astuivat kehiin ja pikapuolin selvisi ettei Brock ollut heidän mukanaan. NÖY! Elokuva huononi samantien monta astetta, ja hämmensi siinä suomiversiossa juuri tuo seikka, että Traceylla oli sama ääni kuin Brockilla. En kyllä ymmärrä miten joku on oikeasti voinut luulla Traceyta Brockiksi...
Elokuva oli ärsyttävästi täynnä pientä teinidraamanpoikasta kun Misty oli kateellinen Ashista, mutta koska tuo pari on muutenkin niin selvä, niin en jäänyt asiaa sen enempää surkuttelemaan. Melody oli aika inhottava likka, erityisesti suomiversiossa.
Sään vaihtelut toivat ikävällä tavalla mieleen ensimmäisen elokuvan, ihan kuin olisi siitä matkittu se merenpauhaaminen, mutta muutoin ei ollut valittamista. Ashin pelleily taas kaikkivoipana sankarina oli rasittavaa mutta pakollista. Lugia oli cool, meni ihan kylmiä väreitä silloin kun se ensimmäistä kertaa näyttäytyi. Pidin myös hyvin paljon Rakettiryhmästä tässäkin elokuvassa, erityisesti siitä kun he yrittivät auttaa Ashia! Se on aina hauskaa kun he päätyvät kääntymään hyvisten puolelle jostakin syystä.
Musiikin kannalta tulee mieleen vain kaksi kappaletta, muuten en muista elokuvan musiikeista juuri mitään. Toinen niistä on tietysti se Melodyn liruttelema kappale, joka on oikeastaan aika tylsä, ja toinen on se kappale mikä soi kun Ash on juuri edetty vedestä ja hän lähtee horjuen viemään viimeistä palloa paikoilleen. Se musiikki tuo aina mieleen Hopeanuolen ja tämän samantyyliset päättäväiset askeleet horjumisesta huolimatta.
Elokuva oli sinällään yllättävä koska odotin koko ajan, että Ash olisi mennyt vetelemään Lawrence III:a turpiin mutta ei niin käynytkään. Mitään kunnollista lopputaistelua tuon hepun kanssa ei tullut missään vaiheessa, se oli uutta!

Kuten sanottu, elokuva huononi heti kun selvisi ettei Brock ollut mukana. Arvostelisin tämän juuri ja juuri kolmen tähden elokuvaksi, kiitos siitä kuuluu Lugialle.