Ahdin runokemut on roolipelit.netin Roudan maahan sijoittuva seikkailu. Kyseinen episodi valoittaa tarkemmin Roudan maassa lyhyesti kuvattua Ahtolaa. Koska seikkailu sijoittuu Päijänteeseen, ajattelin kuvata järven ympäristöä hieman muutenkin.

Päijänne on Hämeen suurin järvi, mutta laajuudestaan huolimatta se on ikään kuin takapihalla ja hämäläisten asutus on järven rannoilla vähäistä. Yksi syistä on siinä, että Päijänne muodostaa hämäläisten tärkeimmän lapintien: ja vaikka teiden varsille yleensä kertyy asutusta, lapinverotus on sen verran kyseenalaista hommaa, että harva haluaa asua lapinverottajien yleisimmillä kulkuteillä. Nämä kun ovat pääsääntöisesti aseistettuja miesporukoista.

Itse asiassa Päijänteen pohjoisosat kuuluvat Hämeeseen lähinnä vaatimuksellisesti ja hämäläisten pohjoisin tukikohta Vaajakoski ei ole vakituisesti asuttu, vaan enemmänkin lapinverottajien aitta- ja saunakylä, jossa on hyvä korjata veneitä, paikkailla varusteita, nukkua oikean katon alla jne ennen kuin siirrytään kokonaan Lapin ja Romentolan puolelle.

Lähelle Päijänteen rantoja tunkeutuu myös kaksi haltiametsää. Pienempi Korpilahden haltiametsä on aikanaan kuulunut isompaan, mutta ihmiseten lisääntynyt liikehdintä on katkaissut metsien välisen kiinteän yhteyden. Isompi, joka on merkitty karttaan vain Tapiolana on osa koko Roudan maan suurinta haltiametsää.

Päijänteen rannalla on myös yksi turjalainen siita. Luuhanka on yksi eteläisimmistä lapinkylistä. Kylässä kunnioitetaan suuresti mäyrän emuuta Holohonkaa ja matkitaan kovasti kalevalaisia tapoja. Useimmat osaavat puhua ainakin jonkin verran kalevalan kieltä ja etenkin nuoriso käyttää hämäläisiä lainasanoja kilvan, väkeä käy piikomassa Jämsässä ja muutenkin suhteet Kalevalaisiin ovat paremmat kuin useimmissa muissa lapinkylissä. Muiden turjalaisten mielestä Luuhanka on jo hylännyt lapin tavan elää ja kesyyntynyt.

Luuhangasta järven vastarannalla on Jämsän kylä ja samanniminen pitäjä, johon ei juuri muuta asutusta kuulukaan. Jämsää suojelee 2 linnavuorta.

Varsinaisia mahtipitäjiä Päijänteen rannalla on kaksi: Sysmä itärannalla ja Hollola Päijänteen eteläpäässä. Hollola on vauras pitäjä, jossa on kaksi hyvin varustettua linnavuorta (Kapatuosia & Hankaa), sillä pitäjä sijaistee Hämeen itäisimmällä laidalla Karjalaa vasten. Sysmässä ei ole viitsitty vuoria varustella, sillä pitäjän ympärillä on laajoja saloja, korpia ja järvilaueita, joissa lymyillä vainoajan tullen. Sekä Sysmän että Hollolan arvioitu asukasluku on lähes 700 ihmistä. Hollolassa väki asuu kuitenkin tiiviimmällä alueella ja kylät vaikuttavat isommilta.

Päijänteen länsirannalla sijaitsee vielä hieman hämäläisasutusta: Patasjoen kylä, joka oikeastaan ei kuulu mihinkään emäpitäjään ja Kuhmoisen yksittäistalo. Päijälän pakoloinna on Kuhmoisten ensimmäisen isännän Harmoisen valitsema turvalinna, jjossa ei (vielä) ole mitään rakennettuja varustuksia, pelkkä jyrkkärinteinen mäki siis.